Automyyjien hiljainen tieto Tesla Model 3:sta S:ään

Ostin Autolähteeltä viime syksynä Volkswagen Passat GTE:n (2017). Oletin, että auto vie aiempaa diesel-Golfiani enemmän bensaa etenkin pitkillä matkoilla, jolloin akun virta loppuu jo alkumatkasta.

Ensin kuva tämän hetken tilanteesta 16.4.2021. Seuraava mittariston näkymä tervehti minua, kun parkkeerasin auton eilen katokseen.

Kulutuksen jakauma näyttää seuraavalta.

Kävin tankkaamassa bensaa viimeksi 10.1.2021.  Sitäkin on jäljellä vielä yli 100 kilometrin ajoon, ja latausten avulla todellinen matka tietenkin pitenisi, jos en tankkaisi piakkoin.

Onhan tuota mukavampi katsella kuin diesel-Golfin reilun 5 litran kulutusta talviaikaan.

Kuinka pitkälle auto jaksoi pakkasilla?

Olen ajanut Passatilla vasta syksystä alkaen (lämpötilavälit alle 10 plusasteesta yli 20 pakkasasteeseen).

Ajomatkani ovat useimmiten 15-30 kilometrin mittaisia. Lataus riittää niille mukavasti.

Jos haluat yhden vastauksen kysymykseen, kuinka pitkän matkan ajoon käytyn plugin-Passatin akku riittää talvella, minun vastaukseni on selkeä – akku riittää 28 kilometrin ajoon.

Tuon matkan olen sähköllä päässyt, muutaman asteen lämmöstä muutaman asteen pakkasiin, varsin säännöllisesti.

Pääreitilläni ovat muutamat liikennevalot, myös suoraa 60-70 km/h -rajoitettua tietä hyviä pätkiä ja isoja mäkiä pari kappaletta.

Passat näyttää talvikeleillä lähtötilanteessa n. 40 kilometrin ennustetta, mutta se ei aivan pidä paikkaansa.

Kuvien aikajaksolle sattuivat myös kovat pakkaset. Yli 10 asteen pakkasilla 28 kilometrin matka lyheni pari kilometriä, siis aika vähän.

Passat toimii sähköllä myös yli 15 asteen kylmillä – mutta kun kaasua painaa voimakkaammin, polttomoottori käynnistyy tueksi.

Nyt kevään kynnyksellä olen päässyt jo 35 kilometriä yhdellä latauksella, vaikka lämpötila on ollut samat muutama astetta kuin syksyllä. Ajotapani lienee kehittynyt.

Odotan lämpimämpiä kelejä – uskon, että matka pitenee yli 40 kilometriin.

Latasinko joka ilta? En.

Minulle auto on kulkuväline. Kunnossapidon arvoinen, jotta kulku pysyy varmana, mutta ei todellakaan silmäterä, johon jaksaisin keskittyä.

En ole vieläkään avannut Passatin ohjekirjaa enkä opetellut esimerkiksi latauksen ajastusta saati esilämmitystä, joita en siis käyttänyt kertaakaan talvella.

Nuo ovat kesälomalle sopivia lukuhommia.

Latauskäytäntöni oli kuvien aikajaksolla se, että laitoin auton kotipistokkeen lataukseen kun muistin.

Veikkaisin, että muistiin latauksen noin 80-prosenttisesti.

Pari kertaa latasin kauppareissuilla – kerran Lidlin laturissa ja pari kertaa Prisman laturissa.

Ostosten aikana akkuun kertyy muutaman kilometrin lisärange, mutta koti on ollut varsinainen tankkauspaikkani.

On selvää, että voisin ajaa syys-, talvi- ja kevätkauden ajoillani ilman isompaa ponnistelua 3000 kilometriä yhdellä bensatankillisella, nyt ajotavan kehittymisen myötä, jos ja kun jatkossa muistan latauksen entistä paremmin.

Pitkän työkeikan kulutus yllätti

Minulle tulee pitkiä ajoja vähän, ja ne painottuvat kesään.

Ajoin kuitenkin taannoin muutaman asteen pakkasessa Tampereen kupeesta Jyväskylän taakse työkeikalle.

Olin täysin varma siitä, että Passat ei mitenkään voi pärjätä diesel-Golfille kulutuksessa, kun edestakainen matka oli 380 kilometriä, eikä perillä ollut latausmahdollisuutta.

Sähkömoottorihan lopettaa toimintansa n. 30 kilometrin jälkeen. Paitsi ettei lopeta kokonaan.

Jarrutusenergia lisää akun virtamäärää, ja välillä Passat latailee muutenkin akkua polttomoottorin vastatessa matkan edistymisestä.

Auto käyttää sähkömoottoria etenkin liikkeelle lähdöissä ja helpoilla ajo-osuuksilla – alamäissä ja tasamaalla. Ja ilmeisen fiksusti.

Ajoin työkeikkani melko reippaasti, ja hyödynsin jokaisen ohituskaistan.

Yllätyin kulutuksesta jo matkalla ja lopullisesti kotona.

Bensan kulutus oli vain 4,9 litraa 100 kilometrillä.

En olisi päässyt Golfillakaan (1,6 TDE) aivan samaan samalla ajotavalla talvella.

Dieseliä olisi kulunut hieman yli 5 litraa 10 vuoden Golf-kokemukseni perusteella arvioiden.

Työmatkan jälkeen totesin, että pistokehybridien yleistäminen bensasyöpöiksi on tietämättömien horinaa.

Poikkeuksia varmasti on, mutta yleistäminen ei perustu tietoon.

Lataus kiinnostaa – sähköautolla ajo ylivoimaisen mukavaa

Olen huomannut, että minua on alkanut harmittaa, kun bensamoottori hurahtaa käyntiin – etenkin, jos  olen unohtanut latauksen.

Harmituksesta osa on sitä, että on turha tuhlata rahaa bensaan ja samalla tuottaa päästöjä, mutta selvä osa sitä, että bensakone on laiska ja äänekäs sähkömoottoriin verrattuna.

Ero on samankaltainen, kun polkupyörällä, jos polkaiset liikkeelle kevyimmällä ykkösellä tai vahingossa raskaammalla viitosvaihteella.

Bensakone on viitonen. Se ottaa aikansa, miettii ja lähtee sitten kun ehtii.

Sähkö välittyy viiveettä tehoksi. Auto nytkähtää välittömästi eteenpäin. Se yllätti aluksi. Ero on todella tuntuva.

Lisäksi sähkömoottori on hiljainen, mutta bensamoottori nykyään häiritsevä, koska minulla on  vertailukohta.

Bensamoottori on pian muinaisjäänne henkilöautoissa. Vain latausverkoston osittainen epäluotettavuus ja sähköautojen hintavuus hidastavat muutosta.

Mutta asiat kehittyvät, ja odotan mielenkiinnolla mm. edullisempien tarvikeakkujen (tai moduulinen) tuloa.

En vanno yksin sähköautojen nimiin. Saattaa olla, että joku muu voimanlähde voittaa tulevaisuudessa.

Mutta tällä hetkellä sähköauto on ylivoimainen.  Tehokkaampi, mukavampi, käyttökuluiltaan selvästi edullisempi ja keskimäärin kestävämpi.

Tosin minun käytölläni pistokehybridi voittaa täyssähkön vielä kustannuksissa. Mutta täyssähköauto on alkanut kiinnostaa entistä enemmän.

Sami Huhtala

Laitoimme Tesla Model S 90D:n todelliseen talvitestiin, kun Janne Kulmala pakkasi perheensä autoon ja suuntasi Tampereen kupeesta viikon lomalle Lappiin. Määränpää oli Levi.

Oliko matkalla haasteita? Kyllä. Entä onko Tesla hyvä talviauto. On.

Löydät tarinamme lopusta tietoa myös Lapin latauspisteiden kehityksestä ja linkit TM:n Tesla-talvitestiin sekä Ilta-Sanomien juttuun taksiautoilijoista, jotka kommentoivat Teslan suoriutumista Suomen talvessa.

Ennakkovaroitus

Seuraava tarina on rehellinen kertomus siitä, mitä matkalla todella tapahtui. Sähköautojen latausinfrassa on vielä kehittämistä etenkin pitkiä ajoretkiä ajatellen. Onneksi se myös kehittyy koko ajan vauhdilla.

Juttu kannattaa lukea loppuun saakka. Koostimme sinne myös tutkimustuloksia tärkeämmästä asiasta – siitä, kuinka tyytyväisiä latausinfran todelliset käyttäjät eli nykyiset sähköautoilijat ovat autoihinsa ja moniko heistä haluaisi vaihtaa takaisin polttomoottoriautoon.

Lähtö: kohti Joulupukin pajaa

Matkaan lähdettiin muutaman asteen pakkassäässä Tampereen naapurista Ylöjärveltä.  Auto pakattiin täyteen matkatavaroita, mikä ei ole ongelma nelihenkiselle perheelle.

Lisäksi Teslan katolla oli ilmanvastusta aiheuttamassa vanhan mallinen, korkea ja täynnä tavaraa oleva suksiboksi.

Boksilla on tarinassa roolinsa, sillä ilmanvastus lisää energian kulutusta, pakkasen ja lumen ohella.

Ensimmäisen päivän päämäärämme oli Rovaniemi ja Joulupukin Paja, josta olimme varanneet mökin yöpymistä varten.

Teslan täysien akkujen virta tulisi riittämään kokemuksemme perusteella talvisäässä noin 380 kilometrin ajoon (range).

Rangen mittarina käytämme tässä jutussa Model S:n ajotietokoneen antamaa toimintasädettä.

Teslan ensimmäinen tankkaus Äänekoskella

Pysähdyimme tankkaamaan sähkövirtaa ensimmäisen kerran Äänekoskella, Teslan Supercharger-latausasemalla. Model S:mme pystyy hyödyntämään Supercharger-latausta maksimissaan 125 kilowatin teholla.

Jonotimme lataukseen pääsyä puoli tuntia, koska kaksi latauspistettä neljästä oli poissa käytöstä. Muu perhe lähti lounaalle, ja kuljettajakin pääsi ruokailemaan, kun auto oli saatu kiinni latausletkuihin.

Latasimme noin puoli tuntia. Se riittäisi helposti 140 kilometrin matkan  seuraavalle latausasemalle Pyhäjärvelle.

Myös Pyhäjärven Superchargerin neljästä lataustolpasta kaksi oli epäkunnossa. Jonotimme tällä kerralla latausvuoroa 15 minuuttia ja pidimme välipalatauon.

Myöhemmin selvisi, että Pyhäjärven laturit oli korjattu neljä vuorokautta käyntimme jälkeen. Paikkakunnalla on myös Fortumin laturi (max. 50 kW).

Pakkanen nousee, kulutus kasvaa

Seuraavan kerran pysähdyimme ”tankille” Kempeleellä. Juuri Kempeleen ja Oulun MC Donaldsien uudet pikalatausasemat (Recharge) ovat todella mahdollistaneet sähköautoilijoille helpot Lapin matkat.

Tankkasimme virtaa Kempeleellä 330 kilometrin rangen verran, vaikka päivän määränpäähän, Rovaniemelle ja Joulupukin Pajakylään oli matkaa vain 230 kilometriä.

Tämä johtui osittain siitä, että emme olleet varmoja Pajakylän latausmahdollisuudesta, joten aamulla akuissa olisi hyvä olla riittävästi virtaa.

Lämpötila oli pudonnut jo lähes -20 asteeseen, ja auton lämmitystarve kasvoi.  Kulutus nousi tavanomaisesta 22:stä 26 kilowattituntiin 100 kilometriä kohden.

Ei huolta, pitihän 100 kilometrin range-puskurin riittää.

Onko navigaattori aina autoilijan ystävä?

Useimmat autoilijat luottavat nykyään navigaattoreihin, mutta seuraava esimerkki osoittaa, että aina se ei kannata.

Kaikki navit suosittelevat  Oulu-Rovaniemi -välillä kääntymistä päätieltä Simon kohdalta, ennen Kemiä pohjoiseen, Ranuan suuntaan.

Mennään sitä kautta, se on lyhyempi reitti, mekin ajattelimme.

Pian tie kapeni ja muuttui lumipeitteiseksi. Aura ei ollut ehtinyt paikalle lumisateen jälkeen.  Teslan kulutus hyppäsi yli 30 kilowattituntiin.

Tällä pikkutiellä vauhtia oli lisäksi hiljennettävä aina, kun vastaan tuli toinen auto. Ja taas kiihdytettävä, mikä tietenkin syö aina ”ylimääräistä” virtaa.

Range hupeni yllättävän nopeasti. Kun se putosi pienemmäksi kuin jäljellä oleva matka, aloitimme säästötoimet.

Latauspiste, jota ei ollut kartalla

Radio pois, nopeutta alas, lämmitystä pienemmälle. Pakolliset pissatauotkin olivat vielä edessä, ja kuten tiedät, auton liikkeelle lähtö pysähdyksen jälkeen vie runsaasti energiaa.

Lisäksi oli selvitettävä, kuinka saisimme akut täyteen perillä. Olimme majoittumassa ensimmäisen yön Joulupukin Pajakylän mökissä.

Tiesimme, että neljän kilometrin päässä Pajakylästä oli Citymarketin yhteydessä K-latauspiste, jossa meidän oli alun perin tarkoitus täyttää akkuja seuraavana päivänä.

Nyt lähestyttiin jo puolta yötä. Totesimme, että yöpymispaikassa Pajakylässä mahdollisesti oleva latausmahdollisuus helpottaisi mieltä kummasti – rangen hupeneminen huomioiden.

Yritimme selvittää asiaa. Pajakylän net-sivut eivät kertoneet latausmahdollisuudesta, eikä puhelinsoittokaan selkeyttänyt tilannetta, sillä puhelimeen vastattu.

Kun kaarsimme Pajakylän pihaan, range oli 4 kilometriä, siis juuri Citymarketin latauspisteelle tarvittava matka. Se yhdistettynä kireään pakkaseen teki meille selväksi, että lisää virtaa on saatava tai Model S:n käynnistyminen aamulla ei olisi  varmaa.

Eikun selvittämään Pajakylän latausmahdollisuutta paikan päällä. Iloksemme saimme vastaanotosta tiedon, että mökin pistorasiaa voi käyttää lataukseen.

Ja toden totta, mökin seinästä sai sähköä, tosin alle neljän kilowattitunnin teholla.

Levi ja täydellinen talviauto

Yön aikana rangea kertyi sentään 100 kilometriä – ja lataus mahdollisti myös auton esilämmityksen aamulla.

Aamupäivällä suuntasimme Citymarketille lataamaan ja ruokaostoksille. Auto sai 90 prosenttia akuistaan täyteen (n. 320 kilometrin todellinen range). Ajelimme Leville leppoisissa tunnelmissa.

Levi lähestyy! Kuvassa on Kittilän ja Levin välisellä tieosuudella, lähellä Leviä sijaitseva hiihtosilta.

Viikko Levillä osoitti, että sähköautoa täydellisempää talviautoa ei juuri voi kuvitella, kunhan latausmahdollisuudet ovat kunnossa.

Tesla oli suko-latauksessa öisin (alle 4 kW). Lämmitys laitettiin päälle vartti ennen rinteeseen lähtöä ja uudelleen vartti ennen rinteestä poistumista.

Istuminen lämpimään ja viihtyisään autoon oli erittäin miellyttävää varsinkin rinnepäivän päätteeksi.

Levillä on myös Fortumin laturi (50 kW) ja Teslan ilmainen Destination Charger (max. 22 kW).

Talvinen näkymä Levin huipulta.

Talvi yllätti heti kotimatkan alussa

Kotiin lähdön aika koitti lomaviikon päättäneenä sunnuntaiaamuna kello 5.30. Akut olivat taas täynnä, ja päätimme ajaa etelää kohti länsirajaa pitkin.

Reitti kulkisi Pellon kautta Kokkolan suuntaan.

Suoraan etelään ajaessa Rovaniemellä olisi tietenkin latureita, mutta niin oli rajan pinnassa Pellossakin (50 kW).

Ajattelimme ladata Pellossa noin ”vartin virrat”, saman verran Kemissä ja tankata sitten Oulussa suurteholaturilla akut täyteen.

Ensin suuntasimme Kittilään, ja sitten jatkoimme Kolaria kohti.

Ja taas Suomen talvi yllätti. Tiellä oli 10 sentin lumipatja, joka tarkoitti sähkönkulutuksen lisääntymistä merkittävästi.

Kun pakkanenkin oli rapeat -25 astetta, nyt mentiin jo reilusti yli 30 kWh:n kulutuksella 80 kilometrin perustuntinopeudella.

Pello: akkujen ja kuljettajan lataustauko

Kolari-Pello-välillä pääsimme taas hyvälle maantielle. Nopeus nousi 100 kilometriin tunnissa ja kulutus laski 26 kilowattituntiin.

Pelloa lähestyttäessä tuli kuitenkin selväksi, että lyhyt lataus ei tule riittämään Kemiin saakka.

Niinpä latasimme Pellossa tunnin, jonka kuljettaja käytti univelkansa paikkaamiseen.

Latauksen jälkeen mittari näytti mukavaa 300 kilometrin rangea. Se riittäisi pitkälle, joten muutimme suunnitelmaa.

Kannattaisiko ennakoida?

Ohitimme Kemin, jossa olisi ollut 50 kW:n laturi lounaspaikan tuntumassa – ja suuntasimme reippaasti Kuivaniemeä kohti. Kartta kertoi, että myös siellä olisi 50 kW:n laturi.

Söisimme lounasta ja antaisimme akkujen latautua kaikessa rauhassa Kuivaniemessä. Sitten jatkaisimme kohti Oulun nopeita latureita.

Kaikki hyvin Kuivaniemelle asti, mutta siellä seisova  Virran laturi oli epäkunnossa.

Olisi pitänyt olla ahnehtimatta kilometrejä ja poiketa Kemissä nopealla latauksella.

Model S:n ajotietokoneen realistinen range näytti nyt 34 kilometriä, kun  seuraavalle laturille, Ii:n tavaratalo Kärkkäisen latauspisteelle oli matkaa 40 kilometriä.

Jäisimme kuuden kilometrin päähän laturista, jos ratkaisua ei löytyisi.

”Valitettavasti emme pysty auttamaan”

Oli soitettava Virran asiakaspalveluun. Asiakaspalvelija oli avulias ja jopa buuttasi laturin, mutta toimintaan sitä ei saatu.

Lopputulos: ”Valitettavasti emme pysty auttamaan”.

Kohteliasta vaan ei lohduttavaa.

No, olihan meillä vielä rangea.

Jätimme lounaan väliin ja aloitimme optimoinnin. Ensin sammutimme kaikki ylimääräiset sähköä kuluttavat laitteet  kännykkälaturista alkaen.

Sitten pudotimme  ajonopeuden 65 kilometriin tunnissa. Jonoa alkoi kertyä peräämme, eikä perässä ajajien päästäminen ohi ollut järkevää. Se olisi tarkoittanut pysähtymistä ja taas uutta kiihdytystä.

Tietöiden hidastekohdat sentään rullasimme vapaalla ja jarruttamatta. Se karisti takanamme matelevat ja sähköautoilijat maan rakoon kiroavat jonottajat hetkeksi kauemmas.

Taloudellisuudesta huolimatta kartan range ennusti lopputulokseksi -2 prosentin varausta, kun pääsisimme perille.

Sähköautoilijoiden yhteisymmärrystä

Mutta niin vain ajoimme Kärkkäisen pihaan, jossa range näytti 1 kilometrin lukemaa.

Kärkkäisen ilmaisessa laturissa oli tietenkin jo auto, Model X. Onneksi omistaja oli paikallinen tankkaaja. Hän ymmärsi tilanteemme, ja pääsimme lataamaan.

Nyt oli Kuivaniemessä väliin jääneen lounaan aika. Vihdoinkin.

Matka jatkui Ouluun, jossa MC Donaldsin laturi toimi hienosti. 40 minuuttia lataus, kahvit ja huikopalat riittivät matkan jatkumiseen kohti Kokkolaa.

Kokkolassa söimme ja kävimme kotia varten ruokakaupassa latauksen aikana.

Viimeinen lataus tehtiin Jalasjärvellä, jossa nautittiin myös iltapala. Sitten ajelimme Ikaalisten kautta kotiin.

Faktat ja päätelmät

Matka-aika: 14 tuntia (meno ja paluu)

• Google Mapsin ennuste matka-ajaksi ilman taukoja on 10 h 35 min
• Käytännön kokemukseen perustuva realistinen arvio matka-ajasta polttomoottoriautolla ja testimme  kokoonpanolla on 12 tuntia

Hyvää

• Tauot. Kaikesta huolimatta kokemus oli kuljettajalle toistaiseksi mukavin Lapin ajomatka. Kun taukoja oli pidettävä, pysyi itsekin virkeämpänä. Yksin polttomoottoriautolla ajaessa tauot jäisivät yhteen tai kahteen. Se on liian vähän. Jo turvallisuuden  takia tauko olisi pidettävä 200–300 kilometrin välein. Sähköautolla tauot tulee pidettyä väistämättä.

Huomaa nämä:

• Suksiboksin ilmanvastus ja luminen, auraamaton tie lisäävät kulutusta huomattavan paljon.
• Huoltamoiden työntekijät eivät välttämättä tiedä juuri mitään latureista, eli latausneuvoja on lähes turha kysyä huoltoasemilta.

Lisää valoa näkyvissä

• Oulun suurteholaturit mahdollistavat käytännössä Lapin matkat sähköautolla, ja varautuja pärjää kyllä.
• Useita uusia Teslan suurteholatureita on tulossa Lapin alueelle, ja muutkin toimijat lisäävät jatkuvasti latausasemien määrää.
• Hyvä uutinen muille kuin Teslan omistajilla on myös se, että Tesla ilmoitti avaavansa Superchargerit kaikille sähköautoilijoille.
• On mielenkiintoista nähdä, mikä Teslan veloituskäytäntö on muiden merkkien kohdalla. Superchargerit tunnistavat Teslat. Riittää että lataat, maksutoimenpiteitä ei tarvitse tehdä.

Parantamisen varaa

• Latauspisteiden haltijoiden viestintä. Pajakylässä oli latausmahdollisuus, mutta siitä ei informoitu missään.
• Viestintä latauspisteiden toimivuudesta. Yksi ajantasainen karttasovellus puuttuu. Teslan navin kartta on hyvä, mutta ei kata muita kuin Teslan latauspisteet.
• Paras tähän mennessä löytämämme kaikki latauspisteet näyttävä kartta on Latauskartta.fi, mutta sekin on sähköautoilijoiden ylläpitämä palvelu, eikä tieto ole aina yhtä reaaliaikaista kuin latausyrityksillä.
• Käytännön heikkous sähköauton latauksessa on virran saannin epätasaisuus. Virtaa tulee kaikilla yli 22 kilowatin latureilla aluksi vähän, sitten paljon ja loppuvaiheessa vähän.
• Jos nykyiset pikalaturit antaisivat koko ajan virtaa täydellä kapasiteetilla, tankkaus nopeutuisi huomattavasti.
• Tekniikan Maailman Teslan talvitesti kommentoi latausinfran tilaa jutussaan 23.1.:
  ”Autoilijan on luotettava siihen, että huoltoasemalta saa bensaa ja latausasemalta sähköä. Ainakin allekirjoittaneella on aina riittänyt kotona sähköä. Miksi sitä ei sitten saa latausasemalta? Siksi, että koko järjestelmä on vielä ihan lapsenkengissä.”

Mitä sanovat sähköauton käyttäjät?

• Siteeraus kotimaisen Autoalan tiedotuskeskuksen tutkimuksen referaatista (IS, 08/2020):
  ”Ladattavien hybridien käyttäjistä yli 90 % voisi hankkia myös seuraavana autonaan ladattavan hybridin ja noin 65 % täyssähköauton. Täyssähköauton käyttäjistä vain noin 15 % piti todennäköisenä, että päätyisi seuraavassa autonhankinnassaan bensiini-, diesel- tai kaasuautoon, mutta lähes puolet arvioi ladattavan hybridin mahdolliseksi seuraavan auton käyttövoimaksi.”
  Tästä voit lukea IS:n koko jutun elokuulta 2020,
• Joulukuussa 2020 Iso-Britanniassa tehtiin kysely 2000 sähköautoilijalle (linkki vie MTV:n juttuun).
• Tuon tutkimuksen tulos kertoi, että vain alle 1 prosentti sähköautoilijoista vaihtaisi takaisin polttomoottoriautoon. 91 % ei edes harkitsisi paluuta, ja loput olivat kahden vaiheilla.
• Täyssähköauton omistajista 92 prosenttia oli tyytyväisiä autoonsa, ladattavien hybridien omistajista 84 prosenttia.
• Autolähteen Tesla Model 3:n ja Model S:n käyttäjien kommentti: Sähköauto on niin tehokas ja mukava, että latausinfran osittainen keskeneräisyys ei haittaa meitä. Suurin osa käytöstä on lähikäyttöä, jossa ongelmia ei ole. Infrakin kehittyy koko ajan.

TM Team Teslan artikkeli ja IS:n juttu taksiautoilijoista

• TM:n Team Teslan Lapin testikierros (maksuton artikkeli 23.1., josta löydät aiemmatkin artikkelit)
• IS:n taksiautoilijoiden haastattelu (15.1.)  Jutussa suomalaiset  taksiautoilijat kertovat kokemuksistaan lähes 1,5 miljoonan ajokilometrin jälkeen.

Niitä on paljon. Operaattoreita, jotka tarjoavat maksullista latausta sähköautoilijoille.

Ja jokaisella on karttansa, siis applikaatio. Puutteellinen sellainen.
Ei ainakaan kattavaa tietoa, toimiiko myös kilpailijan pistoke.

Janne Kulmala – mistä ihmeestä löytyisi 1 hyvä kartta, jossa kaikki latauspisteet näkyisivät?
– Paras jonka minä olen löytänyt, on latauskartta.fi.
– Se on Tesla Owner Clubin eli käyttäjien ylläpitämä, kaikille julkinen kartta
– Se on osoittautunut käytössä hyväksi.

Onko siinä myös Lidl ja muut ilmaiset latauspisteet?
– Kyllä. En ole vielä löytänyt puutteita.
– Esim. Norjan perhereissulla se oli tosi kallisarvoinen.
– Kartan käyttäjät päivittävät aktiivisesti ajankohtaisia tietoja latauspisteiden toimivuudesta.
– Reissussa latureita riitti hyvin, ja pääasiassa ne toimivat hyvin, joku oli pois käytöstä huollon tai virheen vuoksi.

Tältä näyttää Latauskartta.fi-palvelu

Alla kuvauskaappaus 2.12. Moni pisteistä on keskittymä, jossa on monia latausasemia (esim. Helsinki 327 kpl, Tampere 72 kpl, Turku 63 kpl).

Latausasemia on Suomessa aivan Pohjois- ja Itä-Lappia lukuun ottamatta vähintään muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Ilmaisia latausasemia on rajatusti.  Operaattoreita taas on paljon – Fortum, Prisman parkkihallien Plugit, eParking jne.

Ja jokaiseen pitäisi rekisteröityä – eli jokaisen sovellus pitäisi ladata, ja siihen yhdistää luottokorttitiedot – jos haluaa ladata aina siellä missä liikkuu.

Tämä appsien viidakko on hankala monelle. Onko tähän löytynyt ratkaisua?
– Muutama operaattori toimii sovelluksesta riippumattomasti, mutta mikäli verkostoa haluaa hyödyntää täysin, tarvitsee monta sovellusta.
– Useimmiten sähköautoilijakin liikkuu pääasiassa yhdellä alueella, ja silloin riittävät sillä alueella vaikuttavien operaattoreiden sovellukset.
– Ja onhan operaattoreilta saatavilla muovilätkät (tekniikkana esim. RFID-tunniste). Niiden saantikin edellyttää tietenkin rekisteröitymistä ja latausoikeuden avaamista.
– Esimerkiksi moni firma antaa sähköautojensa käyttäjille lätkänipun, vähän kuin ennen avainnipun. Tuollaisesta nipulla voi aina valita oikean operaattorin lätkän ja aloittaa latauksen.
– Toivottavasti joku keksii pian ratkaisun, jossa yhdellä appsilla voisi ladata kaikkien operaattorien latausasemilla.

Operaattorien hinta vaihtelee – onko helppoa vinkkiä, kuinka todellisen km-kustannuksen?
– Lataushinta on yksinkertaista laskea, kun tietää oman auton akun kapasiteetin kilowattitunteina. Todelliseen km-kustannukseen pääsee, jos tietää, moneenko kilometriin akku riittää omalla autolla ja omalla ajotavalla.

Esimerkki:
Volkswagen Passat GTE 2017 (plugin hybridi)
– Akun kapasiteetti 9,9 kWh, josta käytettävissä 8,7 kWh
– Lataushinta esim. 0,16 e/kWh*
Hinta tyhjästä täyteen ladattuna: 8,7 x 0,16 = n. 1,4 euroa
* Plugit Cloud Prisma (Tampere Lielahti), marraskuun puoliväli 2020

Hinta / 100 km:
Jos Passatin täydellä akulla pääsee 50 km (hinta em. 1,4 euroa), 100 kilometrin polttoainehinta on 2,8 euroa. Jos talvella pääseekin 30 kilometriä, hinta on silloin n. 4,6 euroa

Kotona yösähköllä lataaminen on edullinen vaihtoehto. Kaikkein halvimmalla pääsee tietenkin ilmaisessa latauspisteessä.

Käsi pystyyn – kuka sähköautoilijoista ei ole käynyt Lidlissä? Tai siis Lidlin latausasemalla…

P.S. Jos tiedät parempia karttoja tai latausvinkkejä, lähetä ihmeessä sähköpostia meille.

Teslan Battery Day piirsi askelmerkkejä sähköautojen akkuteknologian kehitykseen 22.9.2020.

Keskeinen sanoma oli, että kehitys tulee laskemaan akkujen hintoja.

Teslan tavoite on moninkertaistaa akkujen tuotantonsa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on laskea akkujen hintoja 50 % samassa ajassa.

Koska akku on sähköauton arvokkain osa, myös edullisempia autoja on luvassa. Tesla ennusti voivansa valmistaa 25 000 dollarin auton lähivuosina.

Akkuteknologian kehityksen ansiosta sen toimintasäde (range) olisi lisäksi todennäköisesti pidempi kuin nykyautoissa.

Akkujen kierrätys tehostuu – eroon koboltista?

Tesla alkaa myös kierrättää itse omat akkunsa, mikä on kaivostoiminnasta saatuja materiaaleja kustannustehokkaampi tapa hankkia materiaaleja uusiin akkuihin.

Battery Day sisälsi monia muitakin mielenkiitoisia visioita. Esimerkiksi akun katodeista on tarkoitus poistaa koboltti uusien pinnoitteiden avulla.

Yli puolet koboltista tulee tällä hetkellä Kongosta, jonka kaivoksia on kritisoitu aiheesta monista epäkohdista.

Jos haluat lukea lisää akkujen kehitysvisioista, Tekniikan Maailma avasi Teslan Battery Dayn antia selkeässä jutussaan 26.9.2020.

Edullisia akkukorjaamoita tulossa – entä tarvikeakkuja?

Jos omistat tällä hetkellä sähköauton tai pistokehybridin, mikä on hyötysi akkujen kehityksestä?

Akkukorjaamoiden markkinat odottavat vielä tuloaan, sillä sähköautojen pitkät akkutakuut ovat toistaiseksi korvanneet viat.

Tyyliniekka lehti sivusi laajassa Tesla-artikkelissaan Euroopan tilannetta ja ennusti kehityksen vaikutuksia:

” Akkuvika ei tarkoita tonnien rahareikää, vaan remontin hintalappu on lähempänä premiumauton jakopään vaihtoa. Esimerkiksi Nissan Leafin kohdalla akkukorjaajia on jo useita, ja tyypillinen remontti maksaa Dala’s EV Repairin mukaan alle tonnin.”

Akkukorjaamoiden määrän kasvanee tulevaisuudessa Suomessakin. Markkinoille lienee myös tulossa merkkiakkuja edullisempia tarvikeakkuja.

Jo nyt esimerkiksi Nissan Leafille on tarjolla Suomessakin käytettyjen, uusia akkuja selvästi edullisempien akkujen vaihtopalvelu, mikäli auton omistaja ei halua ostaa uutta merkkiakkua.

Janne Kulmala:

–  Varmaa vastausta tähänkään kysymykseen ei ole, mutta itse uskon, että pistokkeesta ladattavat hybridit pitävät ihan hyvin arvonsa, vaikka ala kehittyy koko ajan.

– Ne ovat erinomaisia ihmisille, jotka ajavat eniten lyhyitä matkoja esim. kaupunkialueilla.

– Lisäksi ne ovat tällä hetkellä edullisia. Hyvän käytetyn plugin-hybridin saa noin 20 000 eurolla.

– Meillä on myös talvella aivan eri olot kuin Keski-Euroopassa.  Pitkillä välimatkoilla sähkömoottorin rinnalla oleva polttomoottori on oikein toimiva ratkaisu tällä hetkellä.

– Plugari on hyvä vaihtoehto ihmiselle, joka ajaa eniten lyhyitä pätkiä, mutta joskus harvemmin pitkiä välimatkoja. Käytettynä se on myös kustannustehokas ratkaisu, kunhan akkua muistaa ladata.

–  Plugarin akulla pääsee pelkällä sähköllä useimmissa malleissa 40-60 kilometriä. Kotona se on helppo ladata tavallisesta pistokkeesta, jos on aikaa ja malttia antaa latautua muutama tunti, tai vaikka yösähköllä yön yli.

– Monissa paikoissa, esimerkiksi kaupassa käydessään, voi myös ladata akun ilmaiseksi kotiliittymää  nopeammalla latauksella.

Henri Mäkelä:

–  Suurin  muutos autokaupan puheenaiheissa viimeisen vuoden aikana on se, että perinteinen bensa vai diesel -kysymys on jäänyt taustalle.

– Uusi aihe on: täyssähkö vai pistokehybridi?

Janne Kulmala:

– Otetaan esimerkiksi melko tyypillinen suomalaisperhe.

– Toinen vanhemmista ajaa työnsä takia useita kertoja viikossa pitkiä matkoja pääteillä. Hänen valintansa on täyssähköauto,  jos autoa on mahdollisuus ladata päivän aikana esimerkiksi töissä tai kotona, siis paikassa, jossa auto seisoo päivän tai yön ajan.

– Täyssähköauto on paljon ja pitkiä matkoja ajavalle kustannustehokas valinta jo muutaman vuoden käyttöajalle laskettuna.

– Toinen vanhemmista ajaa lyhyitä matkoja, pääosin kaupunkiajoa, ja vain harvakseltaan pitkää matkaa. Hänen valintansa on plugin-hybridi.

– Hyvän käytetyn ”plugarin” saa 20 000 – 25 000 eurolla, ja pelkällä sähköllä pääsee autosta riippuen 40-60 kilometrin matkan.

– Plugin-hybridi sopii hyvin myös henkilölle, jonka ajotarve vaihtelee. Ajettava matka on usein lyhyt, välillä pitkä, ja välillä tarpeena on esimerkiksi vetää peräkärryä.

Janne Kulmala:

– Sähköauto saa olla kalliimpi kuin polttomoottoriauto, koska polttoainekulut ovat pienet tai jopa ilmaiset, jos käyttää julkisia latauspisteitä.

– Usein sähköauto on halvempi, jos katsotaan kokonaiskustannuksia vaikka muutamankin vuoden aikajaksolla.

– Ajoneuvoveron alhaisuus ja huollon keskimäärin pienemmät kulut pudottavat sähköauton kokonaiskustannuksia.

– Käyttömukavuus on yksi syy, jonka takia moni sähköautoa kerran kokeillut ei enää vaihtaisi polttomoottoriautoon.

Henri Mäkelä:

– Talvi vaikuttaa siihen, kuinka pitkän ajomatkalle akussa riittää virtaa. Jos range on +15 asteen ilmalla 450 kilometriä, se voi olla -15 asteen pakkasella 300 kilometriä.

–  Seisooko auto ulkona vai lämpimässä tallissa? Säilytyspaikan vaikutus rangeen voi olla kymmeniä kilometrejä.